Tästä tiedosta huolimatta tuli vaihtoon hakeminen yhtäkkiä, ja paniikki iski monta kertaa kohdemaita mietittäessä. Euroopan ulkopuolelle lähteminen pelotti, toisaalta “liian lähelle” opiskelemaan lähteminen tuntui tylsältä vaihtoehdolta. Miettiminen osoittautui kuitenkin ilmeisen turhaksi, sillä en (eikä siis poikaystävänikään) päässyt yhteenkään kolmesta vaihtoehdoista. Monen mutkan kautta, ja vastoin kaikkia ennakkosuunnitelmia, päädyimme lopulta lähtemään yhdessä Hollantiin, Rotterdamiin.
Täällä sitä nyt sitten ollaan, Rotterdamissa. Saavuimme tänne keskiviikkona 26.8. Amsterdamin kautta junalla. Paljon on siis ehtinyt jo tapahtua, ennen kuin sain tämän ensimmäisen tekstin aikaiseksi. Kaikkea tähän asti tapahtunutta en luonnollisestikaan jaksa tänne kirjoittaa, tai ylipäänsä muista, mutta pääkohdat sentään. Varsinaista kulttuurishokkia ei ole syntynyt, enkä niin kuvitellutkaan Hollantiin matkatessani. Eroja maiden välillä olen kuitenkin ehtinyt jo bongaamaan aika lailla. Näistä blogissani aion myös myöhemmin kirjoitella :).
Asumme siis yhdessä kahden huoneen ja keittokomeron opiskelija-asunnossa, aivan Rotterdamin ydinkeskustan tuntumassa. Metrolla matka parhaille shoppailupaikoille on n. 5 minuuttia, jos edes sitäkään. Ruokakauppoja on tässä lähettyvillä kaksin kappalein, ja nekin sentään noin S-Marketin kokoisia, mikä on täällä jo melkoinen ihme.
Joka tapauksessa, kämppä sijaitsee siis kerrostalossa, joka on täynnä pelkkiä opiskelijoita. Ihme kyllä, naapureista ei ole ollut meluhaittaa. Muita haittoja tästä kämpästä on kyllä löytynyt. Esimerkkinä sanottakoon vaikka aina ajoittain haisevat viemärit, yääääk! Edes viemäreihin kaadettu putkimies ei ole auttanut asiaan. Saa nähdä, tekeekö talonmies asialle mitään...
En voi kuitenkaan valittaa tästä kämpästä, sillä huoneisto, jossa jouduimme muutaman alkupäivän asumaan oli miljoona kertaa kauheampi! Kämppä sijaitsi kaukana idässä, monen metrozonen takana, sen huoneet olivat vaaaltavat (oikeasti), kuten myös vuokra. Kaiken lisäksi kämppä näytti siltä, ettei sitä oltu ikinä siivottu. Plussana oli myös parvekkeen vallannut pulupariskunta. Linnut olivat rakentaneet pesän parvekkeella olleen roskiksen viereen, ja voitte varmaan kuvitella, miltä parveke näytti. Kyllä, täynnä pulun paskaa! Ah, ihanaa... Onneksi siis saimme vaihdettua (pienen valituskirjeen ansiosta) kämppää.
Täällä Rotterdamissa olen siis asustellut nyt kutakuinkin 10 päivää, ja hyvältä tuntuu. Pikkuhiljaa kaupunki on tullut enemmän ja enemmän tutuksi. Kaikesta alun epäilyksestä huolimatta uskon lujasti, että tulevat viisi kuukautta täällä tulppaanien ja puukenkien maassa tulevat olemaan mahtavia! Olen iloinen vaihtokohteestani :).
